Singoallamekkoja

Tämän mekon pohjana olen käyttänyt vuosi sitten huhtikuussa tehtyä singoalla paitaa. Helma vaan pidemmäksi ja viistoten lisää tilaa lanteille. Alkuperäisessä paidassa on muotolaskokset edessä ja takana vyötäröllä, näissä ei ole.

 

Mekot on kaikki elastaania sisältävää trikoota, pääntiellä ja hihansuissa napakat kuminauharypytykset. Veikkaisin että näistä tulee kesäsuosikkejani.

 

Mekot ovat juuri ja juuri polvimittaiset. Helmaosa on leveämpi jotta kävely onnistuu sujuvasti. Näihin vain legginssit, sukkikset tai katseen kestävät sääret kaveriksi ja kesän lempiasu on valmis.

Tässä talvella kokeilin jo tuon ensimmäisenä valmistuneen kameleonttimekon (viimeinen harmaa kuva) ja alle mahtuu kivasti myös vaikka musta pitkähihainen yksivärinen paita ja tätä voi käyttää vaikka talvellakin.

Liian isoja T-paitoja ryppyhihalla

Innostuinko vähän liikaa? Tällä kaavalla tein viime kesäksi Simply Fine trikoolla t-paidan. Paita on nyt jonkun tovin ollut käyttämättömänä kaapissa, mutta muistelin että oli  hyvä ja istuva kaava. Joo olihan se, viime kesänä.

Tykkään ommella sarjana samanväriset kerralla. Näistä tein ensin tummat ja osittain vaaleat saumurilla. Ensimmäisen tumman valmistuttua (se oli tuo musta) kokeilin paitaa päälle. Teltta! Mitä ihmettä?!?

Olen tässä talven aikana muuttanut jonkin verran ruokavaliotani, poistanut mm. höttöviljat ja herkut. Painoon tuolla ei ole ollut juurikaan vaikutusta, mutta näköjään senttejä on kadonnut kolmen koon verran. Nyt mulla on sitten iso kasa ylisuuria vaatteita.

Mietin miten näitä nyt sitten lähden pienentämään, kaikkiin ei voi mitään sisäänottojakaan tuohon keskelle tehdä mutta kärsiikö malli, jos vaan vetelen sivusaumasta kapeammiksi?

Pikkareita pikkareita

Talvi on ollut kiireistä aikaa, ei ole paljon ehtinyt blogia päivittää. Nyt tuleekin sitten kerralla iso osa talven ompeluista.

Tässä postauksessa vihoviimeiset pikkarit. Näitä tuli tehtyä sekä itselle että tytölle joululahjaksi, viimeiset kaksoiskappaleet valmistui tänään. Näiihin saa kätevästi käytettyä kaikki alamittaiset palat.

Kaava Ottobrestä tytön pöksyihin, omiin saksittu vanhat kaavoiksi.

Ompeluohje pikkareihin löytyy täältä.

Pitkiä kalsareita, talvi tulee!

Pitkiksiä talvipakkasille. Näihin oli hyvä käyttää sellaiset jämäkankaat joiden kuosista on koululainen jo kasvanut ulos. Apinakuosi oli printtivikaista sekundaerää, joten tällaisiin soveltuvat hyvin nuo kakkoslaadun usein edullisemmatkin palat. Metristä tekee kahdet housut.

Mutta mitä kummaa tapahtui kaavan kanssa? Kääntelin ja vääntelin enkä saanut tuota sepalusta osumaan oikein kivasti. Kokeilin kuitenkin ommella kiinni jopa kaksiin housuihin kohdistusmerkin mukaisesti siihen loivempaan palaan, eikä istu. Lahkeet vetää kieroon puolen kierroksen verran. Ei kun purkuhommiin.

Laitoin sitten sen sepaluskappaleen siihen kaarevampaan puoleen kiinni ja avot, sain suorat lahkeetkin. Pikkuisen piti etureunaa vyötäröltä tämän vuoksi kyllä madaltaa.

Onkohan kaavassa vikaa vai kaavan käyttäjässä? Kaava Ottobre 6/2013 malli 36 Small John's ja 40 Tall John's. Molemmissa näkyy olevan tuo kohdistusmerkki tuolla takakappaleen puolella, joka minusta väärällä puolella. Vai onkohan tuo merkki ihan jotain muuta varten ja on käytettävä yrityksen ja erehdyksen tietä löytääkseen oikeat kappaleet oikeaan paikkaan. Ainakin valmiit housut kuvataan niin että sepalus on edessä :-)

Meidän pikkumies inhoaa kaikkia ylimääräisiä saumoja, joten näissä on umpisepalus, Olisihan tuohon päällikappaleeseen silti voinut tehdä koristeeksi tuon aukon vaikka alakappale onkin umpinainen. Tällä kertaa näin.

Kankaat kestovaippakauppa/royalkestot ja marinoituja palalaarilöytöjä. Resorikanttaukset laatikon pohjan jämäpaloista.

Mekkoja mekkoja

 Voihan mekko. Viileät ilmat pääsivät yllättämään. Ei niin mitään muuta päälle pistettävää kuin se ikuinen musta trikoopaita. Nyt väriä elämään! Yhden aamupäivän aikana näistä valmistui 5 kpl ja yksi tehtiin iltapuhteina ensimmäisten pakkasten yllätettyä.

Pohjana näissä on Ottobren TImeless and Cosy kaava, mutta muokattu on monellakin tapaa. Hihat eivät ole tässä kaavassa riittävän leveät, ainakaan trikoolle. Tästä luin monesta keskusteluryhmästä, onneksi etukäteen, ja osasin leventää omiani mittojen mukaiseksi.Muutoin kaavaa sai taas kaventaa tai oikeastaan ottaa pari kokoa pienemmän kaavan. Hiha-aukot piti myös muokata hihojen mukaan sopiviksi. Ensimmäisen sovituksen jälkeen (kun kaikki mekot oli jo tehty) huomasin että kaava on kyllä ainakin itselleni tosi leveä. Saan ottaa 20 cm rinnanympäryksestä pois vaikka tein ihan omalla koollani. Ehkä en sitten ole enää omaa kokoani :-D Nämä kuvat siis kaventamattomasta mekosta. Alhaalla olevissa yksivärisissä neulosmekoissa tuo ei edes niin erotu kun kangas on suht raskasta ja laskeutuu hyvin, mutta nämä muut jäävät kyllä pussittamaan.

 Tässäpä varsin monipuolinen kaulusmalli, ihan laatikkomainen kappalehan tämä on. Suojaa hyvin myös niskaa ulkoillessa. Tätä voi kieputtaa miten päin tahtoo. Kuvissa muutama idea.

 Helmassa ei ole framilonia kuin ensimmäisessä koekappaleessa, muissa on kumppari jonka mitta on otettu löyhästi istuessa reisien ympäri. Käyttämäni kumppari kyllä venyy ja paukkuu iloisesti moninkertaiseksi.

Yhden mekon tein myös trikoosta, tämä kangas hankittu Majapuulta. Näiden alimmassa kuvassa oikein sävy, tuollainen utuinen.

Koska olen pahasti villa-allerginen en voi villapaitaa käyttää. Tein tästä kestovaippakaupan aivan ihanasta neuloksesta parikin mekkoa. Näihin on ihana käpertyä takan lämpöön. Lämmittävät mukavasti.

Tässä sinisessä neulemekkoversiossa on tuo helman rypytys tehty framilonilla ja taitteella. Ei niin onnistunut ratkaisu, muut tein kumpparilla ja peittarilla.

Tämä kangas jäi pitkäksi aikaa kaappiin kun sitä vaan ei ollut riittävästi vaikka mitä olisin siitä yrittänyt. Pidensin hihoja resorin kanssa ja jätin kauluksen pois. Hyvä tuli näinkin. Veikkaanpa että yksi lempimekoistani.

Onko kuusi mekkoa riittävästi yhdellä kaavalla? Näissä mekoissahan tuo yläosa on tyköistuva (tai ainakin pitäisi olla) ja alaosa levenee sitten vyötäröltä pallomaiseksi. Sopivan armelias malli.

Juhlamekko ryppytaftista neidille

Pari talvea sitten tehty juhlamekko satiinista oli käynyt neidille pieneksi. Ottobre lehdestä löysin tällaisen kivan pussihelmaisen mekon. Mekossa oli monta osaa ja niiden yhdistely aiheutti jokusen harmaan hiuksen kun ohjetta katselin. Helpoimmalla pääsin käyttämällä maalaisjärkeä. Yläosa on tehty 3 osasta, kohtuullista. Keskipala eli vyötäröstä alaspäin olevat pinkit taas 7 palasta. Alaosa eli tuo tumma violetti taas kahdesta palasta.

Saumakohdistukset eivät menneet ihan yksiin noissa pinkeissä kaavojen mukaan, joten piti käyttää vähän luovuutta ja tehdä pienet rypytykset tuohon vyötärölinjalle. Kakkosversioon tiedän ommella ensin pystysaumat kaikkiin ja sitten vasta vaakasaumat, jotta kohdistukset osuu kohdalleen. Tästä mallista on nimittäin tulossa myös kokovioletti puku kaveriksi.

Ehkä tuo vyötärö kaipaa jotain? Toisaalta malli ei ole ihonmyötäinen, joten voi näyttää hassulta jos sitä kovasti rypytetään vaikka nauhalla.

Kankaat on eurokankaan ryppytaftia, vuori vuorisilkkiä. Vuoritus on kokonaan violetti, joten se saattaa vilahdella tuolta yläosasta. Takana on vetoketju. Pussitus helmaan tuli näppärästi framilonin avulla.

Ihan vaan itselleni muistutukseksi että vuorin alaosa liitetään vuorin yläosaan viimeisenä ennen vetoketjua. Muuten mekkoa ei saa nätisti käännettyä purkamatta jotain saumoja.

Miksei muka farkuissa voi mennä liikkatunnille?

Digiprintit ovat aivan ihania sileitä neuloksia. Tyttö halusi itselleen tästä legginssit ja kangasta jäi sen verran että saatiin vielä pikkuinen toppikin kaveriksi. Kaava toppiin otettiin pikapikaa jostain vanhasta topista.

Kangas on esipesty 60 asteessa ja rumpukuivattu, ei mitään ongelmaa tullut vastaan. Monesti turhaan pelätään kuumempia pesuja. Puuvillapohjaisen kuuluu marttojen ohjeen mukaan kestää 60 astetta. Jos ei kangas kestä esipesussakaan normaalia pesulämpötilaa, miten käy sitten kun se vahingossa joutuu tuhdimpaan pesulämpötilaan. Olen aika kriittinen kankaiden suhteen, niiden on kestettävä tuo 60 astetta. Poikkeuksen teen vain juhlavaatteiden, käsinpestävien ja vettäpitävien ulkovaatteiden kanssa.

Mitäköhän liikunnan ope on mieltä näistä farkuista liikkatunnilla?