Kierrätyshousupino

Pitkän ompelujumituksen seurauksena nämä vain odottivat ja odottivat tekoa. Kiire ei nyt vielä ollut mutta kun alkaa olla keskeneräisiä projekteja vähän siellä sun täällä tässä remontoinnin ohessa.

Näihin käytetty sekä äidin että isoveljen collareita ja velourhousuja. Resorit ja kumpparit uusia.

Ihan peruspöksyt, kumppari vyötärölle, resorit lahkeisiin ja ei taskuja (menetin hermoni isoveljen taskujen kanssa, eikä niitä nyt hetkeen aikaan tule!)

Pojan syystakki

 Toinenkin takki piti tehdä samaan kun huomasimme että pojalta puuttuu vettäpitävä takki.

 Kaavoja muokkasin sen verran että hihansuuhun ei tullut resoria vaan kumpparikiristys.

 Poika kun näki takin, oli ensimmäinen kommentti "ihan mun värinen takki" :D

 Huppu vuoritettiin trikoolla.

Tytön takin vetoketjuepisodista viisastuneena tähän ei tullut vetoketjullisia taskuja. Taskut on hauskasti päälleommellut, softshell ei purkaannu käytössä, mutta varmistuksena tuplatikkaukset.

Peittarini ei halunnut ommella yhden ainutta pätkää tätä kangasta, samoin ompelukone nikotteli kerran jos toisenkin, mutta valmista tuli. Pitäisiköhän tätä ommellessa olla erilaiset neulat koneessa? Yhden koulupäivän aikana kaksi takkia.

Syystakki tytölle softshellistä

 Kesä meni helteiden parissa eikä takkia tarvittu pitkiin aikoihin. Koulutkin alkoivat vielä hupparikeleissä. Nyt tuli kuitenkin sadekausi ja vanha takki oli auttamatta jäänyt pieneksi. Ei kun uutta tekemään.

 Olin varannut violettia ja pinkkiä softshell kangasta tätä tarkoitusta varten jo aiemmin. Kuka nyt helteellä jaksaa ajatella ompelua, joten siirsin projektia syksymmäksi. Vähän kiire tässä kyllä tuli...

 Eläissäni olen yhden vetoketjun laittanut takkiin ennen tätä, se oli oma softshellini viime keväältä. Tässä sitten seuraavat 3 vetoketjua.

 Ei mennyt kuten strömsössä. Pfaffini ei halunnut millään yhdistää kangasta ja vetoketjua, teki hulluna hyppytikkejä ja piti ihmeellistä kurnuttavaa ääntäkin. En ymmärrä miten olin saanut paininjalankin jotenkin solmuun sen syöttäjävivun kanssa. No kolmanneksi takkivetoketjukseni tasku näyttää nyt tältä. Itse en ole tyytyväinen, mutta harjoitellaan harjoitellaan...

 Ensi kerralla laitan vetskarin sovinnolla sivusaumaan enkä lähde tekemään näin liukkaasta kankaasta tämän tyylistä vetoketjuhalkiota. Tuohon yläreunaan täytyy vielä kehitellä jotain, ehkä heijastinpaikka.

 Hihansuussa on yksinkertaisesti kumpparia kiristystä antamassa. Huppu vuoritettu trikoolla. Ei paha, parin tunnin takiksi.

Paitasuora valmis

Keväällä aloittelin paitaprojektia. On se tässä vähän venähtänyt pitkäksi. Innoistuin tekemään syksyä ajatellen paitoja ja huppareita koululaisille, reilu parikymmentä niitä on kertynytkin. Tässä viimeiset tästä satsista ja koosta.

 Tennaritrikoota ja vihreää yksiväristä. Tuplahihat tässä, kantatut hihansuut ja pääntie. Silitys ei kuulu lempipuuhiini, siksi tykkään näistä pese ja pidä vaatteista.

 Vihaisia lintuja oli saatava. Näistä on jo yksi teeppari tuolla aiemmissa ompeluissa, tämä tummansininen pitkähihaisena versiona.

 Kaikki pojathan tykkää olioista, eikö? Yllättäen valinta osui tässäkin limen väriseen, pojan lemppariväriin.

Ja vielä yksi huppari, johon en saanut autoja juoksemaan mitenkään suoraan vaikka kuinka venyttelin niin märkänä kuin kuivanakin. Tuskin se menossa haittaa ketään, yritän tässä asiassa venyttää myös omaa kärsivällisyyttäni. Hupun sisäpinta trikoota.

Kankaat täältä, paitsi autojoustis Metsolasta.

Kietaisubody viidakkokuosia

En ole koskaan aiemmin ommellut bodya, minkäänlaista. Tämä ensimmäinen yksilö tulee baby bornin käyttöön, vaikka onkin kokoa 50 cm. Kangasmenekki oli hurjan pientä. Tämä body tulee 40 cm korkeasta palasta (pesty etukäteen joten ei enää kutistu) ja sivuun jäi vielä aika suikale. Ehkäpä housut siitä vielä tälle pariksi?

 Kiinnitystapaa mietin pitkään. Kotona ei ollut nyt oikein muuta sopivaa kun kam-neppejä joten niitä sitten laitetaan. Nämä ovat vielä niitä isompia 20 koon neppejä, pienemmät ehkä paremmat, mutta toimii näinkin. Jokusen aikaa napsuttelin neppejä varovasti kiinni ja auki ja nyt aukeavat jo kivasti ilman vaaraa kankaan repeytymisestä. Ompeluryhmästämme sain vinkin myös nauhoista tai pikkuisista ommeltavista neppareista. Myös prymin metallineppejä oli bodeissa käytetty.

Haarapalaan tuli tässä pienessä koossa vain kaksi neppiä, isompiin laittaisin kolme. Tähän voisi tehdä samasta kankaasta myös jatkopalan kestopeppua varten.

Kangas muistaakseni Lillestoffin parin vuoden takaista, saatan muistaa väärinkin sillä on ollut kaapissa odottamassa jokusen tovin. Resori ja nepit täältä.

Unisex raitapaita sekä tennareita tytölle

 Oi tätä kangasta on odotettu. Kuosi sopii oikein mainiosti myös isommille lapsille. Tätä oli neljää eri väriä ja nyt taitaa olla vieläkin enemmän. Tyttö valitsi itselleen pinkit tennarit, sävysävyyn omiensa kanssa.

 Hihat on trikoosta ja hihansuut sekä pääntie kantattu pinkillä resorilla.

Pikkuhiljaa alkaa tuo pääntiekanttauskin onnistua, peittarini on ollut monta kertaa asiasta eri mieltä.

Tämän raitapaidan tein sillä idealla että sopii sekä tytölle että pojalle. Tytölle tämä nyt ensiksi menee käyttöön.

 Myös tässä kantattu pääntie.

 Valetuplahihat sekä suht pitkä resori hihansuissa.

Kankaat: Tennari trikoo, pinkki trikoo, pinkki resori, raitatrikoo, turkoosi trikoo ja keltainen resori.

Trikoohuppari traktorifanille

 Pitäähän sitä yksi kevyempi kesähupparikin toki saada. Tässä materiaalina trikoo.

 Huppu on samaa kangasta molemmin puolin.

Tässä paidassa on käännetyt hihansuut. Tarvittaessa käänteet voi avata ja laittaa tilalle resorit. Malli on varsin väljä, joten mahtuu todennäköisesti pitkään jos hihansuut joskus myöhemmin pidentää resoreilla.

Traktorikangas löytyy täältä. Muita kankaitahan tässä ei olekaan käytetty.