Perhosia kukkakedolla piilokietaisupaita

Tämä paita on valmistettu elastaanitrikoosta. Kaava OB 2/12 nro 10 Martina. Etukappaleet menevät ristiin ja kummassakin sivusaumassa on rypytykset tuolla vyötärönseudulla. Paita istuu päälle todella hienosti ainakin tällaiselle muutaman kurvin omistavalle naiselle. Kurkkaa alta ompeluvaihekuvat.

Kun kaava kerran kolahti ja istuu kunnolla, tuli tehtyä muutama muukin.

 Pääkuvan kangas Kestovaippakaupasta (loppuunmyyty) ja muut ostettu talvella täältä:

Työjärjestys oli varsin helppo vaikka tässä aika monta työvaihetta onkin. Ensin ommellaan olkasaumat, sitten kantataan pääntie, kädentiet ja helmapalat. Sivusaumoihin rypytykset tulee helposti framilonilla. Sivusaumat yhteen ja valmis.

 Ensimmäinen työvaihe leikkuun jälkeen oli ommella saumurilla olkasaumat yhteen. Sen jälkeen vaihdettiin peitetikkikoneeseen ja käännettiin kaula-aukko ja etureunat (kuvassa keskellä). Tähän käytin vähän leveämpää käännettä, jotta reuna pysyy paremmin muodossaan käytössä. Myös hihansuut käännettiin sekä helmaosat. Jälkeenpäin olisi kannattanut poiketa ohjeesta siten että ompelee tuon alareunan lyhyen sauman ja takahelman vasta kun paita on muuten valmis, olisi säästänyt yhden työvaiheen.

 Sitten ommellaan framilon nauhaa kylkikappaleisiin, ohjeessa oli laskokset, mutta taas kerran olen niin ihastunut tähän nauhaan joten sitä käytetään siis. Ensimmäinen ja viimeinen 3 cm jäi suoraksi.

 Tässä kuvassa paita alkaa jo saada muotoaan, kaula-aukko leikkautuu kuvasta ulkopuolelle yläreunasta. Tästä näet missä rypytykset ovat.

 Sitten kohdistetaan sivusaumat. Ylempi kappale lähtee kainalosta ja risteää alemman kanssa.

Neulasin osat kiinni tähän mallipaitaan. Yleensä en nuppineuloja käytä, hidastavat tekemistä ja saattavat joutua saumurin kitaan.

Sitten suoralla ompeleella aputikkaus lähelle reunaa.

 Ja saumurilla viimeistely, saumuritikkauksen tulee syödä tuo aputikkaus alleen, samoin framilonin kiinnitystikkaukset. Ellei näin tee, jää aputikit päällipuolelle näkyviin. Homman voi hoitaa myös ilman aputikkauksia jos ompelu on muuten jo tuttu juttu.

 Tässä vielä valmis paita edestä...

... ja takaa.

Singoallapaita puuvillasta

Tähän malliin ihastuin kun muutama ostopaita on vastaavanlainen. Yksi puhkikäytetty siis osiksi ja niistä tekemään kaavat. Alkuperäisessä oli vielä nauha tuossa vyötäröllä, mutta koin sen tarpeettomaksi muutenkin tyköistuvassa vaatteessa.

Kangas on Eurokankaan palalaarista, puuvillaa. Rypytykset tehty framilonilla.

Riikinkukkoja mekossa

Mummun mekkoprojektiin kuului myös tämä riikinkukkovelourista valmisettu täyspitkä mekko. Tämä oli ensimmäinen tällä kaavalla tehty ja monta muutosta vaati ennenkuin istui päälle.

Alunperin kaula-aukko ja kädentiet oli vain käännetty ja kantattu peitetikillä. Kaula-aukko oli liian leveä ja kädentiet roikkui melkein vyötäröllä asti. Ei kun purkamaan. Mitähän tälle on tehtävissä?

Puolivalmis mekko jäi odottamaan jatkoja joksikin aikaa. Sitten välähti. Tein framilonilla kunnon rypytyksen kaula-aukkoon. Nyt se on täydellinen. Kainaloille kavennusoperaatio ja kädentiet myös rypytettiin voimakkaasti venytetyllä flamilonilla.

Kankaan alkuperää en enää muista, kauan se on laatikossa ollut odottamassa.

Vihaisia lintuja t-paidan muodossa

Voi ihanuus mikä kangas! Tämä ei ehtinyt kauaa marinoitua kun siitä piti saada sekä t-paita että jämäpalasta pipo. Voi sitä riemua kun nämä olivat käyttökunnossa. Tällä kertaa kanttaukseen käytettiin mangonkeltaista resoria. Tsirp!

Pipoja pipoja

Pipoja tarvitaan aina ja montaa eri väriä, mallia ja muotoa. Onkohan näitä koskaan liikaa?


Koirapipo on kaksinkertaista trikoota. Tähän meni 70 cm korkea ja 50 cm leveä pala pestyä trikoota. Pesen kankaat aina 60 asteessa etukäteen, jottei kutistumisyllätyksiä enää tulisi. Jos ei kangas tuota lämpötilaa kestä, se ei meille jää. Tässä pipossa on jujuna framilon nauha tuolla päälaen saumoissa. Sivuosat ovat suorat. Tähän mallin saa kätevästi mahtumaan myös nutturakampaukset, hiuksia neidillä tuntuu riittävän ja riittävän..

Kokeiltiin myös toisenlaista rypytysmallia laventeli muffinsseista, tässä pipossa kumpparit on sivusaumoissa. Etuosa on käännetty kaksinkertaiseksi vähän pidemmältä matkalta. Suojaa myös korvia paremmin kevään/syksyn keleissä. Tämä malli sopii myös pyöräkypärän alle hyvin. Kangasta meni pipopalan verran 50x50 cm ja käyttäjä on kouluikäinen. Nämä kankaat joustavat todella hyvin, elastaania on kankaassa 8%. Pipo saa olla alkuun aika nafti, himppusen nämä venyttyvät käytössä. Yläkuvan pipo on ollut päivittäisessä käytössä 54 cm päässä.

Tässä muuten sama malli, mutta käänne on pienempi. Muista käyttää joustavaa ommelta tai peitetikkiä otsasaumalle, jotta sauma joustaa käytössä.

Tässä kuvassa pipo on toisinpäin avattuna, näet molemmat sivut. Tämä kuvakulma on edestä katsottuna, toinen on sivuprofiili tai ihan mitenpäin vaan haluat.



Pipojen kankaat löytyvät täältä: Koira hattara, muffinssi laventeli ja muffinssi tumma pinkki

Pinkki mekko viskoositrikoosta

Kesä tulee!
Mummi on päättänyt lähteä rantalomalle. Hän pyysi minua tekemään hänelle jonkinlaisen mekon jonka voi nopeasti vetäistä ylleen kun lähtee rannalle tai palaa sieltä hotellille.

Muutamaa kaavaa kokeiltiin ja testailtiin. Tehtiin koemalleja. Osa päätyi omaan vaatekaappiini kuten tämä kuvan pinkki viskoositrikoosta valmistettu, mummi halusi lyhyemmän mekon enkä raaskinut tästä sitten napata puolta metriä pois..

Muutosten jälkeen ja tällä kaavalla sitten tehtiin mummille mekko Simply Fine trikoosta. Kelpaa tätä käyttää ehkä muutenkin kuin rannalla, vai mitä mieltä olette?

Tässä vähän lähikuvaa. Kaikki käänteet tehtiin peittarilla kanttaamalla. Helppoa ja siistiä.

Kankaat löytyvät täältä: Simply fine ja viskoositrikoo (odottaa päivitystä).

Lempitakki softshellistä

Keväällä alkoi talvitakilla tulla kuuma kauppareissuilla. Löysin kivan kaavan ja ei kun takkia tekemään. En ole montaakaan vetoketjullista takkia elämäni aikana tehnyt mutta nyt oli pakko yrittää. Hyvä siitä tuli.

Kankaana on softshell kangas, jossa on sisäpinta harjattu fleecemäiseksi, ulkopinta on liukkaampaa, välissä kosteutta pitävä kerros. Kätevä kangas, kaikki samassa. Ja mikä parasta tämä materiaali ei ole käytössä hiostanut vaikka sitä vähän alkuun pelkäsinkin.



Takin huppu on vuoritettu tähtitrikoolla, samaa trikoota on etukappaleiden sisävarat sekä taskupussit.Seuraavaan versioon laittaisin taskuihin lisäksi jotkin joustamattomat kankaat tukikankaiksi tuonne takin sisäpuolelle, mutta menee tämä näin kun ei laita avaimia taskuun.

Pitkään mietin miten yhdistän vuoritetun huppuosan vuorittamattomaan takkiosaan. Vaikka tuossa etukappaleessa onkin vuoritus niin takakappaleessa ja sivukappaleissa ei ole. Alunperin tuossa samettinauhan kohdalla oli siis saumurointi näkyvissä. Näin sain sen piiloon ja samalla niskaan lenkin ripustamista varten.

Huppu aukeaa kauniisti olkapäille jos vetoketju ei ole ihan ylös asti kiinni.

Tähän samaan settiin olen tehnyt myös kaksinkerroin kaulan ympäri kieputettavan tuubihuivin sekä pipon.

Takin kankaat löytyvät täältä: harmaa softshell ja harmaa tähti. Vetoketju Kestovaippakaupasta.

Pikkareita tytölle

Samalla kun käytiin läpi pojan vaatekaappi, tarkistettiin myös tytön pikkarivarastot. Esiteinille tehtiin tällaisia kuvan mallisia hipstereitä. Nämä olivatkin nopeampia tehtäviä kuin boxerit, vähemmän saumoja ja päälletikattavaa.

Hyvät pikkarikaavat saa kun purkaa jotkut käytössä olevat ehkä muuten jo loppuunkäytetyt hyvänmalliset housut osiksi ja piirtää kaavat näiden mukaan. Jos pöksyt on jo vähän pienehköt lisäilee pikkuisen lisää kaavoihin sivusaumoihin. Huomaa kuitenkin että jo sentin lisäys per sivu tekee 4 cm ympärysmittaa lisää.

Pitäisiköhän kokeilla tehdä itsellekin? Saisi varmasti täsmäistuvat housut ja kumiallergisena voisi kumpparin tilalta käyttää elastaaninauhaa tai framilonia.

Kuvan kankaat löytyvät täältä: musta tähti, harmaa tähti

Boxereita pojalle

Käytiin jälleen kerran läpi lasten vaatekaappeja. Lapset tuntuvat aina kasvavan hurjaa vauhtia. Suurin osa pojan pöksyistä oli auttamatta liian pieniä. Tuli inspiraatio. Nyt tiedän mihin saan kulutettua ne kaikki jämäkankaat, parikymmensenttiset. Näitä aina tarvitaan.

Hyvin voi yhdistellä myös eri kankaita, kuten tässä turkoosissa apinassa on tehty.
Haarapala on kaksinkertainen, muut yksinkertaisia. Ehkä voisi myös tuon etupalan tehdä kaksinkertaisena, mutta tällä kertaa näin.

Ensimmäiset tein siten että vyötärölle tuli resori, jonka sisällä kuminauha. Malli oli hieman liian korkea, joten päädyin vain kääntämään tuon yläreunan ja kumppari sinne kujaan samalla ompelulla.

Onhan näissä sellaista pikkunäpräämistä, pääsin hyvin jyvälle peitetikkikoneeni ominaisuuksista ja tavoista oikutella. Pfaffin coverpro 3.0 on käytössä. Peittaria käytettäessa kannattaa kaikki ne saumat joita ei enää ommella toisella saumalla yli päätellä käsin pujottamalla langat nurjalle. Tikki purkautuu muuten pesukoneessa jonkin ajan kuluttua. Tämäkin on koettu kun sain ensimmäiset paitani ommella helmakäänteiden osalta pariin kertaan uudelleen :-)

Trikoot löytyvät täältä: leppis, kilpikonna, apina ja yksivärinen turkoosi.

Zigzag toppi tytölle

Zigzag trikoo oli tytön suosikkikuoseja. Ensimmäisenä työn alle pääsi tämä musta-valkoinen. Kaava on muokattu parista topista, kumpikaan ei sellaisenaan oikein sopinut: toisessa koot loppuivat kesken ja toisessa kaula-aukko oli liian suuri (on vähän vielä tässäkin)

Simply fine t-paita

Simply fine trikoosta tein kesäksi kivan väljän teepparin. Olkapäiltä lähes hihansuuhun asti lähtee framilon rypytys. Kaula-aukko on kantattu peitetikkikoneella samasta kankaasta tehdyllä kaitaleella. Helma ja hihansuut käännetty peitetikkikoneella.

Kankaan pohja on aavistuksen harmahtava luonnonvalkoinen. Tähän käyttäisin resorina mustaa. Valkoinen ei ole samaa sävyä kuin pohja, joten se ehkä erottuisi liikaa. Itse ratkaisin huolittelemalla samalla kankaalla pääntien.